Mua ihmetyttää se, että miksi ihmiset ei ajattele toisesta lähtökohtaisesti hyvää ja/tai halua auttaa? Työelämässä näkee liikaa sitä, et halutaan et kaveri epäonnistuu eikä auteta. Jos jollain on menossa jokin tärkeä projekti niin työyhteisössä saatetaan jopa toivoa epäonnistumista, jotta omat pisteet nousee. Tai sit ei vaan oo luontaista halua auttaa. Se on toki ymmärrettävää (vai onko?) et kiire vie mut voisiko joskus kiire jopa helpottua kun katsoo ympärilleen ja näkee missä voi auttaa? Monesti muiden auttaminen auttaa itseäkin.

Ja sit tämä hyvän ajatteleminen. Mun mielestä ihmiset ajattelee liikaa negatiivisesti. Tehdään vääriä johtopäätöksiä tilanteista, koska oma ajattelu on rumaa. Näin syntyy ikäviä kohtaamisia. 

Esimerkki! Kollega tekee päätöksen joka omasta näkökulmasta vaikuttaa oudolta. Itse ei ole paikalla tai selvitä sitä vaan reagoi ajatuksenaan “toi haluaa tehdä mulle hallaa”. Mitäpä luulette miten asia etenee? Huonosti. Mitäpä jos ajattelisi, että päätökselle on varmasti hyvät perusteet, minäpä selvitän! Ehkä vähän kökkö esimerkki. Yritän vaan sanoa, että jos me lähtökohtaisesti valitaan uskoa ihmisistä ikävää niin aika ikävä elämä saadaan aikaiseksikin. 

Mä väitän et jos suhtaudut viikon kaikkiin kohtaamisiin hyvällä ja ymmärtäen tulet saamaan parempia tuloksia aikaan ja tulet myös olemaan iloisempi. Väitän myös, että jos oikein etsit tilanteita missä voisit olla avuksi ja autat, tulet saamaan ihan super hyvän viikon. 

On totta, että maailmassa on myös todella inhottavia ja ikäviä ihmisiä. Mut heidänkin kohtaaminen helpottuu kun suhtautuu heihin kevyesti ja ymmärryksellä. Toisekseen kannattaisi muistaa, että meillä jokaisella on myös omat taistelumme. Joskus ihminen saattaa tehdä tyhmiä ratkaisuja tai olla vain idiootti, koska joku painaa taustalla. 

Mä toivoisin että meistä löytyisi enemmän ymmärrystä ja lempeää ajattelua. Olisi hienoa, että eka ajatus olisi jopa ikävässäkin tilanteessa “miten voin auttaa tätä ihmisistä”. Kuten sanoin, lupaan et moni asia muuttuu paremmaksi, kun hieman muuttaa sekä omaa ajatteluaan, että toimintaa avuliaammaksi sekä ymmärtäväisemmäksi. 

Rakkaudella, 

Linda ⭐️ 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *