Mä veikkaisin et aika moni tekee elämässä asioita, jotka tehdään velvollisuudesta, pakosta (vaikka oikeasti pakkoa ei ole) tai vastaavasta.

Uskallan sanoa, että aika usein ihmiset tekee ainakin osan elämästään työtä, mikä ei sytytä tai elää muuten elämää joka on mukiinmenevää. Tai sitten jopa elämää joka on jatkuvaa taistelua, selviytymistä. 

Itsensä tunteminen ja kuunteleminen on tärkeä tie onneen. Mietin vain, onko meillä kuinka paljon tuolle aikaa? Tuntuu, että isolla osalla ihmisillä on jatkuva oravanpyörä päällä, eikä koskaan aikaa pysähtyä. Pysähtyminen on tie itsensä tuntemiseen. 

Mä teen jatkuvasti kehitystyötä sen suhteen, että otan itselleni aikaa. Voin kertoa, että ei todella onnistu kuten tarvitsisin, mutta askel kerrallaan. 

Kun suhde itseen on kunnossa, tunnistaa mikä on itselle oikein. Kaikessa kiireessä tekee helposti itseään vastaan ja pitkällä aikavälillä tuo sairastuttaa. Näin uskon. 

Meillä jokaisella on ne omat jutut. Ne jutut, mitkä saa liekkeihin. Ilon silmiin, draivin sieluun ja tyytyväisyyden tunteen omaan itseen. Se jos mikä on tärkeää. 

Tunnistatko sinä, mitä ne ovat ja varsinkin, teetkö niitä paljon? 

Mulle on aina ollut tärkeää, että mun työ on intohimoni kohde. Ajattelen, että kun työtä kerran tehdään niin syytä olisi, että se olisi oman intohimon toteuttamista. Kaikki eivät näin ajattele, joillekin työ on vain työtä. Mutta jos se työ ei ole se, mikä saa liekkeihin niin jotain pitäisi elämässä olla joka saa. On minulla muitakin intohimoja kuin myynti, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen – kuten kirjoittaminen ja musiikki. 

Kun sielustaan ja sydämestään tekee niin ihminen on aika hyvällä tiellä onneen 💛 Kannustan kaikkia tutustumaan itseensä ja sitä kautta löytämään omat intohimot. Ja tekemään niitä. Ei elämää kannata tuhlata tehden asioita, jotka eivät saa iloa silmiin tuikkimaan 💫

Rakkaudella, 

Linda 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *